Puolustusjärjestelmä ja sotilaallinen huoltovarmuus edellyttävät osaamista
Suomi tarvitsee osaamista osana puolustusjärjestelmää ja sotilaallista huoltovarmuutta, painottaa tänään julkaistu huoltovarmuusorganisaation kuuluvan MIL-poolin selvitystyö. Teknologisen kehityksen myötä erikoistuneiden osaajien tarve kasvaa ja jatkossa Suomessa voi olla pulaa näiden alojen osaajista.
Puolustusvoimien kyky toimia häiriötilanteessa perustuu yhteiskunnan resursseihin. Sotilaallista huoltovarmuutta tarvitaan Puolustusvoimien kriittisten järjestelmien turvaamiseen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä niihin varautumisessa. Järjestelmien käytössä ja ylläpidossa avainasemassa on erityisesti teknologinen osaaminen.
Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama ja Huoltovarmuusorganisaation MIL-poolin toteuttama selvitys nostaa esille eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyden. Suomessa on jo tunnistettu teknologia-aloja, jotka ovat osaamisen kannalta kriittisiä ja joiden koulutukseen sekä tutkimukseen kohdistetaan yhteiskunnan resursseja. Tätä työtä on edelleen jatkettava.
Osaamista tuottavat ja ylläpitävät oppilaitokset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja teollisuuden toimijat kansallisessa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Jatkossa opetusta ja tutkimusta on suunnattava entistä painokkaammin ja strategisemmin. Kriittisen osaamisen painopisteet olisi syytä huomioida korkeakoulujen strategiatyössä.
Vahva ja syvällinen teknologinen osaaminen syntyy vain monipuolisilla panostuksilla
Selvityksen mukaan puutteita osaamisessa on tietyillä teknologia-alueilla. Riskinä on kriittisen osaamisen keskittyminen teknologia-alueittain ja sovelluksittain kansallisesti vain harvoille. Korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kesken on kuitenkin menettelyitä, joilla vahvistetaan tarvittavan teknologia-alueen koulutusta ja tutkimusta sekä työssä tapahtuvaa oppimista.
‒ Suomella on edessä teknologia-alan osaajapula, sillä erikoistuneiden osaajien tarve kasvaa. Seuraavien vuosien aikana korostuu osaaminen, joka liittyy monimutkaisten järjestelmien hallintaan ja muun muassa kybersodankäyntiin sekä tekoälyyn, sanoo selvitystyötä toteuttanut DI Heikki Härtsiä.
Kansallinen osaaminen on muodostunut yhä kriittisemmäksi voimavaraksi ja sen ylläpitäminen sekä kehittäminen on koko yhteiskunnan toiminnan perusta. Osaamisen kehittäminen tarvitsee panostuksia pitkäjänteiseen tutkimukseen, teknologia-alan koulutuksen houkuttelevuuteen ja kotimaisen teollisuuden kestävään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
‒ Puolustushallinnon tarvitsema osaaminen on osa kansallista kriittistä osaamista. Tämän vuoksi puolustushallinnon osaamistarpeita ei tulisi käsitellä erillisenä asiana vaan osana koko yhteiskunnan osaamisen hallintaa ja kehittämistä. Selvitystyö osoittaa verkottumisen tärkeyden osaamisen hallinnassa ja sillä voi vahvistaa koulutusjärjestelmää sekä tutkijayhteisön ja teollisuuden osaamista. Verkottuminen yhdistää eritasoisia näkemyksiä ja osaamista tehokkaalla tavalla, korostaa Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jaakko Pekki.
Kriittisen osaamisen hallinta -selvitystyön tekemiseen on osallistunut asiantuntijoita opetus- ja kulttuuriministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, puolustusministeriöstä, Puolustusvoimista, Huoltovarmuuskeskuksesta ja MIL-poolista, joka tukee sotilaallisen huoltovarmuuden ja puolustusjärjestelmän kannalta kriittisten yritysten varautumista. Suuri osa PIA:n jäsenyrityksistä kuuluu myös MIL-pooliin ja PIA:n pääsihteeri toimii myös MIL-poolin pääsihteerinä.
Selvitystyön loppuraportti on liitteenä ja linkki raporttiin löytyy tästä.