Puolustustarvikkeiden vienti alalukemissa vuonna 2020
Vientiluvan alaisten puolustustarvikkeiden toteutunut vienti vuonna 2020 oli 79,9 M€. Laskua oli lähes kolmannes vuodesta 2019 ja luku on matalin kymmeneen vuoteen. Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n jäsenten yhteenlaskettu vienti puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja/tai turvallisuussektoreilla oli 791 M€, josta puolustustarvikkeiden vientiä oli siten vain hieman yli 10 %. Kaiken kaikkiaan PIA:n noin 130 jäsenyrityksen liikevaihdosta vientiä oli noin 43 %.
Toteutuneet viennit kohdistuivat ennen kaikkea Euroopan unionin alueelle. Kolme suurinta vientimaata olivat Itävalta, Ruotsi ja Arabiemiirikunnat. Itävaltaan vietiin eniten ohjelmistoradiojärjestelmiä ja Ruotsiin muun muassa tarkkuuskivääreitä, suojavarusteita sekä komponentteja useissa tuoteluokissa. Arabiemiirikuntien osuus koostui pääasiassa partioveneiden viennistä.
Myönnettyjä lupia pysyville vienneille ja siirroille vuonna 2020 oli 234 ja niiden yhteenlaskettu arvo oli 305 M€. Alueellisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin kappalemääräisesti Euroopan alueelle, mutta euromääräisesti eniten Lähi-idän alueelle.
Kielteisiä lupapäätöksiä oli kaksi ja ne kohdistuivat tarkkuuskivääreiden vienneille Botswanaan ja Arabiemiirikuntiin. Vuonna 2020 annettiin 41 ennakkopäätöstä, joista 13 oli kielteisiä.
Luvut selviävät puolustusministeriön julkaisemasta Puolustustarvikkeiden viennin vuosiraportista 2020. Raportti löytyy kokonaisuudessaan puolustusministeriön verkkosivuilta.
PIA:n näkemyksen mukaan vientien alhaiselle määrälle on useita syitä. Vientilukujen vaihtelu vuosittain on suurta ja ne ovat riippuvaisia suurten järjestelmien toimitusten aikatauluista. Uutena vaikuttavavana tekijänä on yritysten näkemys Suomen vientilupapolitiikan rajoittuneisuudesta tai kielteinen ennakkopäätös, joten useisiin kilpailutuksiin ei edes oteta osaa. Myös koronapandemian takia asetetut matkustusrajoitukset ovat vaikuttaneet yritysten kilpailuasemaan ja uusien asiakkuuksien hankintaan.
Vuoden 2020 ja 2021 kielteisten ennakkolausuntojen taloudellinen merkitys on varovaisenkin arvion mukaan yli 700 M€, jos kaikki viennit olisivat toteutuneet. Näiden vientien toteuma olisi osaltaan alkanut jo vuonna 2020, mutta niiden pääpaino olisi ollut lähivuosissa. Lisäksi yritysten omaehtoiset hankkeiden keskeytykset tai niihin osallistumattomuus aiheuttavat yli miljardin arvoisten mahdollisuuksien menetykset lähivuosina ja kohdemaiden markkinoiden menettämisen lähinnä eurooppalaisille kilpailijoille.
Puolustustarvikkeiden viennillä on suuri merkitys alan yrityksille ja niiden kyvylle tukea Suomen puolustusta. Vienti mahdollistaa yritysten ja osaamisen kehittämisen sekä ylläpidon. Puolustusjärjestelmiin liittyvä kansainvälinen yhteistyö säästää Suomen puolustusvoimien resursseja ja tuottaa keskinäisriippuvuutta. Vienti tukee poikkeusoloissa tarvittavaa tuotantokapasiteettia ja osaamista.
Lue liitteestä lisää siitä, miksi Suomi vie myös puolustustarvikkeita.
Suomalainen puolustusteollisuus toimii vastuullisesti
Suomalainen puolustusteollisuus noudattaa Suomen lakeja ja velvoitteita kaikessa toiminnassaan. Kansainvälinen sopimusjärjestelmä on keskeinen ja olemme tukeneet viranomaisia mm. kansainvälisen asekauppasopimuksen valmisteluissa ja toimeenpanossa. Toimimme eurooppalaisen kattojärjestömme (ASD) vientivalvontaryhmässä ajaen mm. läpinäkyvyyden lisäämistä.
Vastuullinen yritystoiminta on osa menestyvän yrityksen liiketoimintaosaamista. PIA:n jäsenillä on joko oma vastuullisuusohjelmansa tai ne seuraavat esimerkiksi ASD:n laatimia suuntaviivoja.
Suomen vientivalvontapolitiikka on yksi maailman tarkemmista ja tiukemmista. Viranomaisella on paras tieto kohdemaan tilanteesta ja loppukäyttäjästä. Luotamme Suomen viranomaisiin ja vientilupajärjestelmään sekä luonnollisesti kunnioitamme viranomaisten päätöksiä.
Näin toimimme myös maissa, joissa suomalaisella teollisuudella on tuotantoa.